lauantai 28. marraskuuta 2009

loppu

Yksi vuosi ja tuhat rukousta. Näköjään rupesi loppuvaiheessa blogikynä hyytymään. Lopetuskin taitaa olla parisen kuukautta myöhässä. No, vuosi meni ja rukouksia ei sitten kuitenkaan tullut tuhatta täyteen.



En osaa sanoa onko tästä blogista syntynyt itselle mitään sen suurempaa. Ehkä muutoksen huomaa joku muu paremmin kuin itse. Mutta sen olen huomannut, että elämä on syiden ja seurausten loputon suo ellei tajua ankkuroida olemistaan Jeesuksen olemassaoloon, vaikka ei sitä voi ottaa kuin suunnan kohti Kristusta ja toivoa parasta.



Syiden ja seurausten pohdinta on varmastikin hyödyllyllistä ja jopa välttämätöntä, mutta sillä ei pystytä ratkaisemaan olemassaoloamme. Sitä vaan on elämässä asioita, jotka eivät aukea muutoin kuin suostumalla elämään.



Kiitos ja anteeksi ja Voimia

T: Vesa T





.

tiistai 2. kesäkuuta 2009

Kesää

Jahas. Sitä on näköjään vierähtänyt "hyvä" tovi edellisestä kirjoituksesta. No. Kyllähän siinä niin on käynyt, että ylpeys kävi lankeemuksen edellä. Ei oo hommat pysynyt suunnitelmassani raamissa tällä väliajalla. Kova oli uho, mutta ilmeisesti liiallinen luotto ja varmuus omaan voimaan ei oikein näköjään riitä. Täytyis vaan malttaa ja muistaa turvata Jumalan voimaan. Mutta kaippa Jumala sitten pitää meikäläisestä tällä tavoin kiinni itsessään ja hoitaa pikkuhiljaa ehjemmäksi.

Tällainen tapahtumasarja, missä JUmala on ensin hoitanut minua niin, että elämä maistuu hyvältä. Ja kun kaikki sujuu olen hyljännyt Jumalan, kun pärjäähän tässä ittekseenkin. Ja tulen valtavan ylpeäksi ja omahyväiseksi. Mutta kyllä reilussa kuukaudessa elämän maku on vähän toisenlaiseksi muuttunut. Ja taas täytyy/saan nöyrtyä Jumalan edessä, koska en näköjään ittekseni pärjää. Kai sitä Jumala pikkuhiljaa pehmittää minusta ihmisen, joka kelpaa itselleen, Jumalalle ja lähimmäisille.
Tärkeä huomio on jälleen se, että vaikka minä hylkään Jumalan niin Jumala ei hylkää minua. Jumala näköjään kestää kiukuttelut ja uhot ja Rakastaa.




.

tiistai 21. huhtikuuta 2009

Rukouksia

Oliskohan tää 1000 rukousta vuodessa blogi ajallisesti puolen väli paikkeilla ? noin suurinpiirtein vois aika lähellä olla. Väliaikatietona ilmoitettakoon rukousten määrän olevan tasan 300. Eli tällä menolla päästään noin 600 rukoukseen tän vuoden aikana mikäli meno pysyy samana. Ei täyty 1000 rukousta jos tahti ei muutu. Täytyis siis reipastua ! Mutta pysyypä nöyränä. Toivottavasti.

No joo, mutta hengellisesti tää blogin kirjoittaminen on ollut antoisaa. Näkee mitén prosessi etenee.

ja nyt olen parina aamuna aloittanut päivät rukouksella luonnon ääressä. Olen löytänyt kännykästäni radion. Nyt herään vähän ennen kuutta laitan radion kännykästä korvanappien kautta päälle ja lähden koiran kanssa puolen tunnin kävelylle. Radio ylen ykköseltä tulee tuohon aikaan hartaita säveliä ja aamuhartaus alkaa 6.15. Hartaudet ovat hyvät avaus päivälle, jonkun pohtimia juttuja, vaikka ei niissä aina niin kauheasti hartaudellisia aineksia olekaan, mutta tuleepa rukoiltua ja laulettua virsiä heti aamusta. Laulaa täytyy silleen hillitysti ittekseen, kun ei kehtaa pihalla laulaa kovaan ääneen, joku vois vielä vaikka pelästyä.


.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Suoraa toimintaa

Paastot on ollut ja mennyt ajanjakso, mutta nyt aloitan huomenna uuden seitsemän viikon vähän tuon paaston kaltaisen jakson. Sitä kun on tän löysäilyjakson aikana alkanut kaipaamaan tiukempaa rakennetta arkeen. Aika erikoista on tämä kaipaus.

Asia mistä on päästävä eroon on kaikenlainen puhe pyrkimisestä olen esim. puhunut aina, että pyrin aloittamaan päivän rukouksella. Mitä se sellainen pyrkiminen on mikä ei johda toimintaan? En tiedä, mutta tästedes on ajateltava ja puhuttava ja tehtävä niin, että aloitan aamut rukouksella. En siis pyri aloittamaan vaan aloitan. On mietittävä päivälle rakenne ja toteutettava sitä. Kun rytmittää päivät rukoushetkillä, ruokavaliolla ja liikunnalla niin arki toimii kuin itsestään.

Siis enemmän suoraa toimintaa ja vähemmän jonninjoutavaa pyrkimistä ja loputtomia tekosyitä.

Ugh


.

tiistai 14. huhtikuuta 2009

Paastoa

Kristus nousi kuolleista. Totisesti nousi. ja ylösnousemuksen loimussa on lämmin ja rauhaisa olla. Kiitos Jeesus.

Paastonaika siis päättyi. Itse aloittelin Pääsiäisestä iloitsemisen jo vähän ennen pääsiäistä. Paastoonaika ei siis itsellä sujunut loppumetreillä aivan omien suunnitelmien mukaan. Pääsiäinen meni nuorten leirillä hommissa. Leiri päättyi pääsiäisyön messuun. Ja pääsiäispäivänä olin vapaaehtoisena alttarinrakentajana Tuomas messussa. Perheenkin kanssa ehdin olla myöskin.

Tätä pääsiäistä todellakin odotti, vähän niinkuin lapsena odotin joulua. Pääsiäinen ei ole aiemmin tuntunut tältä. Pääsiäisen aika nuorten leirien hartauksissa ja messut sekä yöllä että pääsiäispäivän iltana jotenkin kirkastivat pääsiäisen merkityksen. Ja paastonaika kirkasti itselle kilvoittelun merkityksen. JOtenkin on itsellä sellaista herätyksen tuntua. Hyvä niin.


Paastorukouksia 137


.

perjantai 10. huhtikuuta 2009

Paastoa43-45

No niinhän siinä sitten kävi, että voimat ehtyivät aivan Paaston viime metreillä. Keskiviikkona paastohommat eivät enää toimineet lainkaan. Ei pystynyt jatkaan. Homma lähti ns. lapasesta. Ja lapaset katosivat. Vähän harmittaa, mutta kai tääkin on Jumalan opetusta siitä, että liiallinen omahyväinen tyytyväisyys kilvoittelussa ei ole hyväksi. Sitä kun alkoi ittellä olla sellainen voitonriemuinen olo omien tekemisten ansiosta. Ok. tietynlaista tyytväisyyttä omiin hommin täytyy varmaan olla, mutta täytyis muistaa Jumalakin. Ja olla onnellinen omasta olemassaolosta.


.

tiistai 7. huhtikuuta 2009

Paastoa42

NO niin. Tää päivä näyttää syömisten osalta ihan hyvältä, kun sain taas homman toimimaan. Rukousta ja reippailua peliin niin alkaa päivät toimimaan.

Täytyy paaston jälkeen yrittää alkaa rytmittämään päivän touhuja rukoushetkillä ja kurinalaisella liikunnalla ja syömisillä. Ainakin yrittää. Ei sillä, että tulisin jotenkin paremmaksi ihmiseksi, vaan siksi, että sitoutumalla kurinalaisuuteen ja sitä kautta Kristukseen voi kokea vapautta. Tää on jotenkin hankala selittää, että sitoutuminen vapauttaa, mutta voin joku päivä yrittää selittää.



Paastorukouksissa meni satanen rikki. Passtorukouksia 107




.

maanantai 6. huhtikuuta 2009

Paastoa 40&41

Juu. leiriviikonloppu oli ja meni, mutta syöminen jäi päälle. Valitettavasti. Ei vaan pystynyt palaamaan askeettisempaan ruokavalioon. Yritin kyllä, mutta kun ei pysty niin ei pysty. Ja huomenaamulla on uusi yritys. Vähän harmittaa, mutta täytyy yrittää ottaa opikseen. Täytyy miettiä miten voisi toimia jatkossa toisin ettei homma lähtisi lapasesta.

Mutta huomenna Tesoman kirkolle kulkemaan pääsiäisvaelluksen läpi. Ja kulkemaan kohti pääsiäistä.



.

lauantai 4. huhtikuuta 2009

Paastoa39

Joo. leirihommaa menossa. Ja mukavaa on syödä tavallista ruokaa. Pakko myöntää. Ei tosiaan mennyt tää syömähomma niinko ajattelin, mutta meneehän se näinkin. Täytyy alkaa sitten taas maanantaina viimeinen rutistus.

Kattellaan.



.

perjantai 3. huhtikuuta 2009

Paastoa36,37,38

Alkaa näköjään kirjoitusote lipsumaan. Ja nyt huomaa paastossa sellaista lässähtämistä, vaikka homma toimiikin hyvin, mutta kun alkaa ajattelemaan liiaksi paaston loppua niin yllättäen huomaan, että ei oikein nappais keskittyä tähän hetkeen.



Kyllä se vaan jotenkin niin on, että liiallinen menneisyyden ja tulevaisuuden vatvominen estää tässä hetkessä elämisen. Ja kuitenkin tässä hetkessä asuu elämä ja ikuisuus. Ja luulen, että vain tässä hetkessä on mahdollisuus kohdata myös Jumala. Täytyis miettiä ja murehtia vain yksi päivä kerrallaan. Sitoutua päivä kerrallaan siihen rakenteeseen, mikä mahdollistaa hetkessä elämisen. Tai vie ainakin sitä kohti. Päivä vain ja hetki kerrallansa.



Taitaapa mennä la-su leiri leiriruokinnassa sitten kuitenkin. Sitä ei näköjään pystykään heittäytymään tästä askeettisemmaksi. Mukavuudenhalu voittaa.




.

tiistai 31. maaliskuuta 2009

Paastoa35

Joo. Huomenna tulee paastonaikaa 5 viikkoa täyteen. Hommaan on oikeastaan alkanut tottua ja päivät sujuu näiltä osin kuin itsestään. Kaikkeen näköjään tottuu. Katse alkaa kääntyä jo ensi viikon hiljaiseen viikkoon ja Pääsiäiseen.

Ens viikonlopun vietän taas rippileirillä. Täytyy vetää se eväillä ettei tuu turhaan näin loppumetreillä "langettua". Rippileireillä on runsaasti rukousta ja sanan äärellä oloa, mikä sopii kyllä tosi hyvin hiljaisen viikon alle.



.

maanantai 30. maaliskuuta 2009

Paastoa30-34

no niin. lipsahti sitten useampikin päivä kirjoittelematta. No eipä tässä mitään ihmeempiä oo tapahtunut. Ruokavaliossa ja rukouksessa on pysytty. Punttisalilla on tullut käytyä ja perheen kanssa vietetty aikaa myöskin. Opiskeluita en oo saanut edelleenkään saanut aikaiseki. Mutta muuten homma toimii mielettömän hyvin.


Paastorukouksia 83


.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Paastoa29

Olo on tuntunut kovastikin levolliselta tänään. Kirkossa on käyty ja ehtoollinen nautittu. Aurinko paistaa. Aiemmin kevät on ollut ahdistavaa aikaa jostakin syystä ja syksy taas on ollut sellaista heräämistä. Nyt aurinko ja alkava valoisampi vuodenaika tuntuu oikeinkin hyvältä. Parempi näin.

Paaston alkamisesta on tänään kulunut neljä viikkoa ja kaksi ja puoli viikkoa on edessäpäin. Hyvä on meininki. Toi puolenvälin tankkaus auttoi kyllä. Tää on kyllä tehnyt tosi hyvää fyysisesti, kun paino pudonnut ja elimistö toimii muutenkin hyvin. Paino on pudonnut n. 8 kiloa tähän mennessä.

Hyvää on tehnyt paastoaminen myös uskolle ja mielelle, mutta palataan tähän tuonnenpana.


.

tiistai 24. maaliskuuta 2009

Paastoa27&28

Täytyy vissiin tehdä parannus tässä kirjoitteluhommassa, kun sitä tulee näköjään kirjoiteltua nykyään vaan joka toinen päivä.

Mutta syömishommat toimii hyvin ja pääsin dieettiin kiinni heti maanantai aamusta ja oon pystynyt pitään kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta. Aika ihmeellistä, kun aikaisemmin on aina käynyt tollaisen syöntiviikonlopun jälkeen niin, että syömistä ei saa katkeamaan ja dieetti on kaatunut siihen. Mutta nyt homma toimii. Hyvä niin, koska pääsiäiseen on vielä melkein kolme viikkoa aikaa. Punttisalillakin tulee käytyä edelleen n. 4 kertaa viikossa. Nyt täytyis ottaa pyörä esiin ja ruveta kulkeen siirtymiä sillä. Säästyy rahat ja kunto kasvaa.

Tänään suunnittelin ens syksyksi parin päivän hiljentymisreissua Valamoon. Ja huomen aamulla toteutuu matka kirkkoon Tesomalle.

.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Paastoa25&26

No niin. Tämä viikonloppu meneekin ohjaajana rippikoululaisten kanssa Lempiäniemessä. Työtä siis. Ryhmä on loistava, isoset ja apuri loistavia ja meidän ohjaajienkin kesken vallitsee rauha. On ollut jotenkin erityisen levollinen olo. Tuntuu, että oltais saatu olla Jumalan hoidossa.

Ja ruoka. Seuraavaksi selityksiä: Ei tullut eväitä mukaan ja nestepaastolle ei pysty heittäytymään niin annoin itselleni luvan syödä, mitä leirillä tarjotaan. Paasto on noin puolessa välissä, joten tällainen hengähdys ja palautus sopii kyllä. Ongelmaksi muodostuu lähinnä se, että miten pystyy palauttamaan taas maanantaina itsensä ruotuun. Koska täällä Erikin laittama ruoka maistuu ihan tolkuttoman hyvälle niin eipä pahemmin innosta palata "askeettisemman" ravinnon pariin. Mutta huomenna se nähdään, miten kävi.



.

perjantai 20. maaliskuuta 2009

Paastoa23&24

Taas jäi eilinen väliin kirjoittelun suhteen. Eipä oo ihmeempiä tapahtumia ollut. Ruokavaliossa on pysytty, rukoiltu, punttisalilla käyty ja perheen kanssa eletty arkea. Homma kulkee ihan niinkuin pitääkin.


.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Paastoa22

Ei ihmeempiä.

Paastorukouksia 51


.

tiistai 17. maaliskuuta 2009

Paastoa20&21

Jäi eilen kirjoittamatta tänne. Oli ihan uskomaton väsy illalla, kun piti avata kone ja kirjoitella. En sitten kirjoittanutkaan vaan menin nukkumaan. Nukuin hyvin ja olin aamulla sitten virkeänä. Hyvä näin.

Paaston vaikutukset tuntuvat yhä pahenevana väsymyksenä ja erilaisten syömiseen liittyvien mielitekojen lisääntymisenä. Viime yönä näin jopa unta siitä kuinka syön leivoksia yms. Aamulla harmitti kunnes tajusin, että kaikki hairahdukset olikin unta vain.

Yhtä asiaa olen miettinyt tässä kilvoittelussa erityisesti. Nimittäin sitä, että miten on mahdollista sielun olla levollinen, vaikka on nälkä, väsymys ja mieliteot vaivaavat. En ole nimittäin pitkään aikaan laittanut itseäni näin koville enkä ole pitkään aikaan voinut kokea tällaista lepoa sisimmässä. Erikoista on. Enkä kyllä ole ollut Jumalankaan kanssa näin intensiivisessä vuorovaikutuksessa (jos voi tällaista sanamuotoa käyttää) Kaippa se sitten on niin, että kun annan Jumalan rakastaa itseäni niin Jumala rakastaa ja hoitaa. KOnkreettisesti.

Ja ehdottoman tärkeää on ollut se, että on mukana joku henkilö joka ymmärtää, miten tällainen ruokavalio toimii käytännössä niinko fyysisellä tasolla. Ei tarvi ite murehtia siitä, että miten pitäis tehdä, kun tekee vaan sen mitä on ohjeeksi annettu. Oliskohan se noin myös hengellisessä elämässä, kun "ohjekirja" on kuitenkin meille annettu.

Ihme juttu kuitenkin ja kaikkiaan. Tämä on teema mihin tulee taastusti palattua vielä.



.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

Paastoa19

Alkaa kyllä välillä hyydyttämään. Se, että ruokavaliossa ei ole kuin proteiinia alkaa maistumaan kaikki ruoka vähän "puulta" tässä vaiheessa. Aika erikoista. Vaikka ei oikeastaan harmita eikä ole kummempia mielitekojakaan niin ei kyllä tahdo jaksaa ajatusta, että vielä on tasan neljä viikkoa siihen, kun saa taas syödä kunnolla. Heiniön Timolle olen käynyt välillä "itkemässä" tätä syömishommaa ja saanut kuulla, että tää kaikki kuuluu asiaan. Että ei muuta kun jatketaan kohti pääsiäistä.

Kävin tänään Ylöjärven kirkossa, jossa oli hyvä ja hoitava Saarisen Timon saarna. Oon muuten huomannut, että kun oon käynyt sekä pyhänä että keskellä viikkoa kirkossa niin homma toimii kyllä ja rytmittää arkisia rukoushetkiä paremmin kuin kävisi vain pyhisin tai harvemmin. Jotenkin on rakentavaa olla muiden kanssa laulamassa ja rukoilemassa. Ja ehtoollisen vietosta on tullut omalle uskolle merkittävä juttu.

Ja jokohan sitä ensi viikolla sais opiskelut käyntiin oikeen reippaasti. Saas nähä.



.

lauantai 14. maaliskuuta 2009

Paastoa18

Tässä paastossa on nyt selkeästi menossa sellainen tasaisempi vaihe kaikilta osin. Kyllä se tästä muuttuu, veikkaisin, että nautitaan nyt tästä. Ruokavaliossa ja rukouksessa on pysytty kyllä.



.

perjantai 13. maaliskuuta 2009

Paastoa17

Eipä tapahtunut ihmeempiä tänäänkään. Aikas hyvä tasapaino on vallinnut pari päivää kaikessa. Kai se on toisaalta hyväkin, että päivät vain kulkee eteenpäin ilman sen kummenpaa prosessointia. On se hyvä.



.

torstai 12. maaliskuuta 2009

Paastoa16

Meni päivä ihan riittävän hyvin.

Paastorukouksia 37


.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

paastoa15

Tänään kävin Tesoman aamukirkossa. Tollainen arkimessu toimii kyllä hyvin. Päivällä sitten olikin hoitava sielunhoidollinen rukoushetki Mikkelin kanssa.

On tää kyllä sellaista jännää aikaa tää ns. paasto. Vaikka on kurja olo niin silti saatan kokea suurempaa rakkautta lähimmäisiäni kohtaan kuin ennen. Sen tiedän, että omalla voimalla tämä ei onnistuisi. Yleensä, kun olen laihduttanut on hermo kiristynyt myös aikas lailla. Nyt ei tosiaan oo mitään. On kuin olis Jumalan hoidossa. Toivottavasti näin on. Uskon ainakin.

Ja on tässä ensimmäisen parin viikon aikana tapahtunut jonkinlaista fyysistäkin puhdistautumista. Painosta on pudonnut n. 5 kg, mikä kyllä kieltämättä tuntuu hyvältä.

Ja kyllä tässä kilvoittelussa Raamatun Sana osuu kovemmin kuin ennen Tänään osu tosi kovaa aamukirkossa luettu Jaak. 1: 2-6, jota täytyy mietiskellä aikas nöyrällä mielellä armon lävitse.

Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte. Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden. Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta. Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne.



.

tiistai 10. maaliskuuta 2009

paastoa14

Ei alkanut opiskelut tänäänkään, ei. No ehkä tällä viikolla sitten jossain vaiheessa. Aikas erikoinen kehitys on se, että paaston aikana olen huomannut tekeväni kotitöitä esim. tiskaavani paljon useammin kuin ennen. Ihme juttu, koska kysymys ei ole mielipuuhistani. En tiedä johtuisku siitä, että kun ei voi syödä niin täytyy kuitenkin jotain puuhastella. Kai sitä huomaa kesällä istuttavansa pihaan jotain kukkasipuleita, vai mitä on. Vaimo tosin sanoi ettei tuon kaltaisesta puuhastelusta ainakaan haittaa ole.

Ruokavaliossa ja rukouksessa on pysytty, mikä on hyvä. Nälkä ja väsymys vaivaa kyllä. Tuntuu kyllä vaikeelta ajatukselta, että on vasta pari viikkoa takana ja melkein viisi viikkoa edessä.

Tänään olin koiran kanssa metsässä lenkillä, mikä tuntui erityisen hienolta. Täytys lähtee kyllä tuvasta useammin ulos, vaikka sitten mettään niin vois vähän virkistyä. ja voishan sitä mettässäkin rukoilla!



.




-

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Paastoa13

Saatiinhan se tämäkin viikko taas käyntiin. Tällä viikolla pitäis saada vähän jumissa olevat opiskelut taas vauhtiin. Huomenna ehkä.

Kuntosalilla tulee käytyä joka toinen päivä. Kyllä toi kuntosalihomma on ittelle hyvä juttu.

Paastorukouksia 28



.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Paastoa12

Laskeskelin tossa tulevia ja menneitä paaston päiviä ja huomasin, että Pääsiäispäivään, jolloin paastoni päättyy, on viiden viikon matka. Vajaa pari viikkoa on mennyt ja siis viisi kokonaista viikkoa on edessä. Vähän on nälkä koko ajan, mutta keho ei ole toiminut näin hyvin pitkään aikaan. Muutama kilokin on pudonnut.

Kyllä tää on tällaiselle yltäkylläiseen elämään tottuneelle pohjoiseurooppalaiselle ihmiselle (kuten minulle) hankalaa kieltäytyä intohimoistaan. Paastoa8 kirjoitukseen on vastannut mainiosti eräs anonyymi: Kun iskee "himo" omien päätösten tai lupausten rikkomiseen, niin sitä on aikas mainio selitteleen itselleen, että kyllähän sitä nyt aina voi pikkusormen antaa... ja mites siinä sitten yleensä loppuviimein käykään... Niinpä niin! Näinhän siinä juuri käy. No, tänäänkään ei livennyt.

Mutta kuinkas sitten käy, jos soveltaa tuota samaa käsitystä uskoon. Jumalan antamiin lakeihin. Hyvä ystäväni Mikkeli sanoi joskus, että kymmenen käskyä on mahdoton vaatimus ihmiselle. Ihminen ei pysty olemaan syntisyytensä vuoksi Jumalalle täysin kuuliainen lakeja noudattamalla. Syntisyys ja kelvottomuus johtaa meidät Jeesuksen luo, Armon luo. Uskon kautta.

Itse olen huomannut jo nyt paaston edetessä omaa syntisyyttä yhä paremmin. Saas nähdä mitä tulevat viisi viikkoa tuovat tullessaan.

Mitä pimeämpi yö sitä kirkkaammin loistaa Kristuksen valo.


.

lauantai 7. maaliskuuta 2009

Paastoa11

Paastorukouksia 25


.

perjantai 6. maaliskuuta 2009

Paastoa10

Vähän oli sellaista tyhjäkäyntiä koko päivä. Huomaa, että kun on kehon energiat vähissä niin lakkaa pääkin toimimasta kunnolla. Jotenkin sitä käy entistäkin hitaammalla ainakin aamuisin. Täytyis vaan rakentaa selkeä rytmi päivälle niin sais asioita tehtyä.

Oon kuullut sellaisen hengellisen harjoituksen, missä aamun rukouksessa käydään läpi ne päivän asiat, jotka sille päivälle kuuluu. Puolen päivän rukouksessa tehdään välikatsaus aamupäivään ja tarkennetaan loppupäivää. Iltarukouksessa muistellaan päivän tapahtumia, että toteutuiko aamun suunnitelma ja samassa iltarukouksessa katsellaan päivää ja mietitään, että miten Jumala oli tässä päivässä mukana. Jotenkin näin. Täytyypä heti huomenna kokeilla.




.

torstai 5. maaliskuuta 2009

Paastoa9

En tiedä mikä tänään oli, kun ei edes ahdistanut.

Paastorukouksia 22.


.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2009

Paastoa8

Iski aamulla tunne, että aivan turhaa koko paasto puuhastelu. Vähän niinko ahdisti. Arvaappa, mikä tuli ensimmäisenä ratkaisuna mieleen-no ruokapa tietysti. Pitsaa tai jotain olis pitänyt saada. Näin olen vastoinkäymiset ratkaissut aina ennen. Nyt tuli kuitenkin mieleen, että jospa en luovuttaisikaan, vaan yrittäisin ratkaista asian muuten. Vähän niinko haastaa itteä tässä tilanteessa.

Keskiviikkoisin on Tesoman kirkossa sellainen aamukirkko. Oli oikein mukava aamunavaus tuo. Kirkon jälkeen kuntoilun pariin. Ja kuntoilun jälkeen tapasin oiken hyvän ystäväni, jonka kanssa rukoilimme. Mutta johon lähti ahistus, joka olisi muuten saattanut vaivata jonkin aikaa.

Vielä on näköjään aika pitkä matka siihen, että hädän tullen ensimmäisenä turvautuisi Jumalaan. Varsinkin, kun ei ole edes mitään kovin merkittävää hätää kohdattavissa. Enempi sellaisia harmituksia. Mutta tänään meni askel jo oikeaan suuntaan.



Paastorukouksia 18



.

tiistai 3. maaliskuuta 2009

Paastoa7

Oliskos nyt kuudes päivä "pulkassa". Vein aamulla toisen pojan päiväkotiin ja toisen kouluun. Sen jälkeen Classic Gymille pyynikille tekeen punttireeniä. Tänään oli vuorossa jalkatreeni, joka otti kyllä tosi koville, kun energit on nollassa. Nyt kun on kohta viikko menny niin kyselin Timolta reenailun ohessa, että onko suunta oikea ja sain vakuutuksen siitä, että homma etenee suunnitellusti, joten paaston "maallista" osuutta jatketaan entiseen malliin.

Punttireenin jälkeen tapasin parikin ystävääni, joiden kanssa jaoimme palan matkaa elämää. Sitten meninkin töihin. Töihin! Juu olen ottanut kodin ja opiskelun oheen osapäivä työn. Tänään olikin viikon pisin työpäivä 14-20.

Töistä kotiin. Lapset nukkumaan. Muutama sananen vaimon kanssa kuluneesta päivästä. Blogin kirjoitus ja nukkumaan itsekin iltarukouksen jälkeen. Huomenna onkin hengellistä tarjontaa sitten tätä päivää enemmän.

En tiedä ketä kiinnostaa tällainen arkinen todistus, mutta tässä sitä nyt tuli. Huomiseen.





.

maanantai 2. maaliskuuta 2009

Paastoa6

moro. Eipä ihmeempiä tänään.


Paastorukouksia 13.




.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

Paastoa5

Neljäs paastopäivä vaihtumassa noin tunnin päästä seuraavaan. Enkä ole tänäänkään lipsunut syömisistä. Tän paaston tavoitteena on tosiaan pyrkiä luopumaan riippuvuussuhteesta ruokaan. No onhan se ruoka nytkin koko ajan mielessä, mutta uskoakseni terveemmällä tavalla, kun syö vaan nälkäänsä.

Uskon, että riippuvuuksien karsiminen paljastaa minusta jotain uutta. On hyvä nähdä millainen mies sieltä peilistä luuraa takaisin, kun ei ole riippuvuutta "turvana". Mutta sen huomaan, että jos tätä puuhastelua ei tee Jumalan kanssa niin aika nopeasti menee moraaliseksi kikkailuksi. Täytys muistaa aina rukoilla, että onko suunta oikea.

Mutta tänään oltiin perheen kanssa kirkossa. Ja käytiin tohlopin järven jäällä hiihtämässä tai mä kävelin meidän koiran poikasen kanssa. Jotenkin oli sellainen olo koko päivän, että oltaisiin oltu koko perhe Jumalan erityisessä hoidossa. Voiko toisaalta parempaa tunnetta ollakaan. Tuskin.




.

lauantai 28. helmikuuta 2009

Paastoa4

Kolmas paastopäivä onnellisesti ohi. Päivä sujui joutuisasti poikien hiihto ja jääkiekkotouhuissa. Itekkin kävin kuntosalilla. Oli mukavan leppoisa päivä, kun ei kiristellyt suuntaan eikä toiseen. Siitä kiitokset Jumalalle. Täytyis kyllä muistaa kiittää tiukemmistakin päivistä, mutta kun ei pysty.



.

perjantai 27. helmikuuta 2009

Paastoa3

Toinen päivä lopuillaan. Ruokasysteemissä olen pysynyt. Tuntuu hyvältä ettei oo ote lipsunut. Nälkä ei tunnu hyvältä. Huomaan, että se on tunteena melko vieras. Toki olen nälkää ohikiitävästi tuntenut, mutta jo parin päivän jatkuva vieno näläntunne pysäyttää. Entäpä, jos nälkä ei olisi vapaaehtoista, jos ei olisi rahaa ostaa ruokaa itselle tai lapsille joka päivä. Rankkaa. Täytyypä muistaa esirukouksessa heitä, jotka tällaisessa ahdingossa ovat.

Olin tänään rippikoulussa apumiehenä. Pidin rippikoululaisille viime yönä valmistelemani oppitunnin Pyhästä Hengestä, kuuntelin hartauksia, rukoilin yhdessä muiden kanssa. Olihan sitten mukavaa. Oppitunnin valmisteluun kului runsaasti aikaa Raamatun ja rukouksen äärellä. Sanan äärellä olo rauhoittaa. Itse huomasin viettäväni siinä enemmän aikaa nyt kuin normaalisti, kun ei "voinut" puuhailla muutakaan (syödä). Riparilla oli muuten oikein mukava apurin vetämä iltapäivän hartaus, joka hoisi kyllä. Tällä mennään.

Ai, niin juu. Tuhat rukousta yksi vuosi projekti etenee tässä samalla. Merkkaan ylös paastonajan rukoukset, jotka sitten ynnätään "kokonaissaldoon"




Paastorukouksia 8


.

torstai 26. helmikuuta 2009

Paastoa2

No niin. Ensimmäinen päivä kilvoittelusta loppusuoralla. Niukahkosta ruokavaliosta johtuen on jatkuvasti nälkä ja vilu. Kävin kuitenkin kuntosalilla ja kulki ihan mukavasti.

Eilen illalla oltiin perheen kanssa tuhkakeskiviikon tuomas messussa. Oli mukavaa. Sillä Hengellä on tää päivä menty. Tänään täytyy vielä ennen nukkumaan menoa vetästä oikein semmoinen kunnon rukoushetki.

kattellaan




.

keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Paastoa1

Jahas. Tovi on näköjään vierähtänyt edellisestä tekstistä. Ei tähän taukoon mitään ihmeempää syytä ole. On vaan ollut kaikenlaista puuhastelua.

Mutta nyt alkaa Ison Paaston aika tästä tuhkakeskiviikosta Pääsiäiseen. Olen ajatellut kilvoitella oikein hartiavoimin tämän paaston aikana. Eihän se niin ole, että itsestä jotenkin pyhempi kilvoittelun kautta tulisi, mutta jonkinlaista ymmärryksen kasvua toivon sekä uskooni että elämäntapoihini. Näkis edes vilahduksen siitä, mistä tässä kaikessa on kysymys.

Tämän paaston aikana omaan ruokavalioon tulee iso muutos. Ruokavalion, josta on karsittu hiilihydraatit (mm. herkut) pois on tehnyt minulle Timo Heiniö, joka kattoo miehen syömisten perään ettei kilvoittelija aivan hyydy. Itselle on aina tuo ruoka (kaikenlaiset herkut) ollut jonkinlainen pelastaja (tai niin olen kuvitellut). Kun on iloa tai surua niin herkuista löytyy lohtu ja pelastus. Oikeastihin asiassa käy päinvastoin. Ja samalla, kun etsin pelastusta syömisen kautta niin samalla käännän selkäni oikealla pelastajalle, Jeesukselle.

Nyt, kun Timo on tehnyt sellaisen ruokavalion, mistä on vai hengen pitimiksi niin yksinäisyyden ja eksymisen tunteisiin jää oikeastaan lohduksi rukous ja Jeesus. Näinhän se pitääkin olla ! Ja onhan noita kilojakin tullut herkutteluiden kautta, joten ei olisi harmi, vaikka vähän ihminen tässä kevenisikin.

Tarkoitukseni on kirjoitella tätä blogia tän paaston ajan päivittäin, että nähdään miten prosessi etenee. Tänään aloitellaan illan Aleksanterin kirkon tuhkamessusta. Samalla kun paastoa kirjoittelen ylös niin eteneepä tämä varsinainenkin blogi. Huomiseen.



.

lauantai 3. tammikuuta 2009

Ja Taas

Taas se tuli, rukousvastaus. Sellaiset rukousvastaukset, jotka tajuan heti ja samantien ovat itselle melko harvinaisia. Ollessani vakituisessa ruokakaupassani Lielahden S-Marketissa kesken ostoksien teon tuli itselle kovin selkeä käsitys ongelmatilanteeseeni. Kaikki näytti asian tiimoilta kovin selkeältä. Tuli siunattu ja helppo olo.

Olin aiemmin kysellyt Jumalalta rukouksissani apua, neuvoja, motiiveja yms. omaan opiskeluuni, joka ei oikein kule. Ja nyt Jumala kertoo S-Marketissa kaiken arkisuuden keskellä, että opiskelu on minun velvollisuuteni Jumalaa kohtaan. Ja tää on jo toinen kerta kun kyseisessä kaupassa rukousvastaus tuli.

En mainitse kauppaa mainosmielessä enkä siksi, että olisi kaupan ansiota, että Jumala minulle puhui. Enkä nyt kehota ketään pyhiinvaellukselle kyseiseen liikkeeseen. Mainitsen kauppareisun siksi, että itseä ihmetyttää ja vähän huvittaakin tuo Jumalan valitsema paikka rukousvastaukselle, mutta todistaa itselle vahvasti sitä, että Jumala on ja vaikuttaa minun tekemisissäni, jos vain itse sitä haluan.




rukouksia 160 / 1000




.

torstai 1. tammikuuta 2009

2009

JOulut meni, Jeesus syntyi uudelleen ja vuosikin vaihtui. Tää vuodenvaihde on ittelle hyvä kohta siinä mielessä, että sitä on ikäänkuin näköala paikalla katsomassa mennyttä vuotta ja suunnittelemassa tulevaa. Ittellä on aina sama valitus menneen vuoden tekemättä jätetyistä hommista ja luja päätös korjata kaikki tulevana vuonna. Oma historiani ei valitettavasti vahvista sitä, että päätöksissä olisi pysytty. MItä enemmän lupaa niin sitä enemmän lipee. Joten tälle vuodelle en lupaakaan mitään niin vois saada jotain aikaankin.

Mutta rukouksessa toivon pysyväni tulevana vuonna yhä tiiviimmin. Enemmän täytyis pystyä luottamaan ja kysymään, rukoilemaan Jumalalta vastauksia valintoihin. Sitä on kuitenkin tällainen pököpää, joten helppoa ei ole nöyrtyä ja päästä pois sellaisesta "minä tiedän kyllä" asenteesta. Mutta voihan sitäkin rukoilla.




.