Toinen päivä lopuillaan. Ruokasysteemissä olen pysynyt. Tuntuu hyvältä ettei oo ote lipsunut. Nälkä ei tunnu hyvältä. Huomaan, että se on tunteena melko vieras. Toki olen nälkää ohikiitävästi tuntenut, mutta jo parin päivän jatkuva vieno näläntunne pysäyttää. Entäpä, jos nälkä ei olisi vapaaehtoista, jos ei olisi rahaa ostaa ruokaa itselle tai lapsille joka päivä. Rankkaa. Täytyypä muistaa esirukouksessa heitä, jotka tällaisessa ahdingossa ovat.
Olin tänään rippikoulussa apumiehenä. Pidin rippikoululaisille viime yönä valmistelemani oppitunnin Pyhästä Hengestä, kuuntelin hartauksia, rukoilin yhdessä muiden kanssa. Olihan sitten mukavaa. Oppitunnin valmisteluun kului runsaasti aikaa Raamatun ja rukouksen äärellä. Sanan äärellä olo rauhoittaa. Itse huomasin viettäväni siinä enemmän aikaa nyt kuin normaalisti, kun ei "voinut" puuhailla muutakaan (syödä). Riparilla oli muuten oikein mukava apurin vetämä iltapäivän hartaus, joka hoisi kyllä. Tällä mennään.
Ai, niin juu. Tuhat rukousta yksi vuosi projekti etenee tässä samalla. Merkkaan ylös paastonajan rukoukset, jotka sitten ynnätään "kokonaissaldoon"
Paastorukouksia 8
.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti