Kylläpä takkuaa. Aina vaan menee laiskemmaksi näköjään tämän blogistin touhut. Tuntuu ettei saa mitään aikaiseksi. Jopa tv:n aamuohjelmat ja saippuasarjat on alkaneet kiinnostaa. huolestuttavaa?
Kotona olo onkin näköjään yllättävän raskasta, vaikka sitä olen itse halunnutkin. Kotona olo ilman säännöllisiä pakottavia aikatauluja onkin yllättävän työlästä, kun pitäis kuitenkin saada jotain järkevää aikaiseksi. Että mitä se vapauskin sitten on, kun tuntuu siltä ettei saa sidottua energiaansa mihinkään järkevään.
Onko niin, että vasta sitoutumalla ja rajojen kautta voi olla vapaa. Jos ajatellaan, että seisoskelisin, vaikkapa yhdeksännen kerroksen kaiteella varustetulla parvekkeella tai sellaisella parvekkeella, missä ei olisi kaidetta lainkaan niin kummassa tapauksessa voisin kokea olevani vapaampi. Itselle toisi kaide kyllä vapautuksen tunteen.
Kylläpä oli varsinaista keittiöpsykologiaa, mutta olen yhä vakuuttuneenpi siitä, että sitoutuminen Jumalaan vapauttaa minua elämään.
.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
sattumalta löysin tämän. osaat kirjoittaa hyvin ja mielenkiintoisesti!
Lähetä kommentti