Thanks!

Jos voisin kuulla koko maailman kaikki rukoukset (onneksi en voi...), ja voisin laskea, kuinka paljon niistä on kiitos- ja kuinka paljon pyyntörukouksia, olisi jälkimmäisiä varmasti rutkasti enemmän. On niin helppoa pyytää Jumalaa tekemään sitä ja tätä. Aina on joku huonosti, ja elämää voisi parantaa vaikka kuinka. Elämä alkaakin helposti pyöriä vain omien ongelmien ja murheiden ympärillä, ja kaikki hyvä jää näkemättä. Silloin on helpompi kiittää, kun menee hyvin, se on selvä, mutta siltikin kiitosrukous meinaa usein unohtua.

Olin tänä keväänä kolme kuukautta Saksassa, ja siellä eräs mies kertoi, kuinka oli viikon ajan kirjoittanut joka päivä ylös kymmenen eri asiaa, joista on kiitollinen. Ensimmäiset päivät olivat menneet helposti, mutta kyllä niitä aiheita kiitollisuuteen riitti kuitenkin vaikka kuinka. Olisikin tosi huippua joskus saada aikaiseksi joku pidempi ajanjakso, jolloin säännöllisesti kirjoittaisi ylös, mitä kaikkea hyvää elämästä löytyy. Loppujen lopuksi kiitollisuus syntyykin ihan pienistä asioista, jotka täytyy vain huomata. Jos ei osaa kiittää pienistä asioista, on vaikeaa kiittää myöskään suurista.

Kyllä Jumala varmaan usein pyörittelee päätään (olisi muuten mielenkiintoista nähdä miten tuo tapahtuisi...) ja ihmettelee, kuinka tyhmiä me ihmiset olemme, kun Hän koko ajan jakaa meille lahjojaan, emmekä me edes kiitosta sano vaan vaadimme vain jatkuvasti lisää. Oi voi.